*

Mikko Alatalo

Yhteistyötä ja hyvät naapuruussuhteet

Ennen toista maailmansotaa Suomessakin puhuttiin vakavasti, että eihän sodankaltaista hulluutta voi tapahtua. Suomi joutui Hitlerin ja Stalinin etupiirijaossa Neuvostoliitolle. Tänäkin päivänä puhutaan voimapolitiikkaan liittyen Euroopan etupiireistä. Suomi ei sellaista ajattelua eikä toimintaa hyväksy. Jokaisella valtiolla on oikeus päättää omasta tiestään.

Suomen turvallisuus vaatii päättäjiltä valveilla oloa. Kaikki lähtee ulkopolitiikasta. Suomi on rauhan- ja sillanrakentaja ulkopolitiikassaan. Presidentti Niinistö jatkaa johdonmukaisesti Suomen ulkopolitiikan pitkää linjaa. Siihen kuuluu huolenpito hyvistä naapurisuhteista joka ilmansuunnalla.

Pystyvä puolustus tukee ulkopolitiikkaa. Yleinen asevelvollisuus sekä koko maan puolustamisen periaate ovat ulkopolitiikan tukena. Naton kanssa meidän ei tarvitse flirttailla, mutta yhteistyötä suosia Pohjoismaiden kanssa.

Ehyt ja sisäisesti vahva yhteiskunta muodostaa isänmaan puolustuksen lukon. Sellaista yhteiskuntaa ei voi painostaa eikä sellaisen kimppuun kannata hyökätä. Yhteiskunnan sisäinen kunto kohottaa ennaltaehkäisykykyä.

Terve, vahva yhteiskunta edellyttää oikeudenmukaista tulonjakoa sekä sitä että ihmisillä on työtä ja toimeentuloa. Hallituksen ja eduskunnan on kyettävä nopeaan ja luotettavaan päätöksentekoon. Maan infrastruktuurin kuten liikenne-, tietoliikenne- ja energiajärjestelmien on toimittava kaikissa olosuhteissa. Ruokaa ja energiaa on oltava riittävästi omasta takaa.

Putinia meidän ei tarvitse rakastaa, mutta ei hänen vihaamisestakaan hyötyä ole. 1250 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa säilyy tulevaisuudessakin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Naton kanssa meidän ei tarvitse flirttailla, mutta yhteistyötä suosia Pohjoismaiden kanssa."

No entäs kun valtaosa niistä pohjoismaisista yhteistyökumppaneista ei pelkästään flirttaile, vaan asuu jo saman katon alla NATO:n kanssa?

Mikä ihme siinä "NATO"-sanassa aiheuttaa sellaisen väristyksen, että totuutta ei nähdä sellaisena kuin se on?

Kyse on demokraattisten länsimaiden yhteisestä puolustuksesta. Samojen länsimaiden, joiden kanssa Suomi toimii leegioissa erilaisia organisaatioita ja yhteistyökuvioita. NATO:a edustavat niistä maista aivan samat tutut kasvot kuin niissäkin organisaatioissa, joihin Suomi kutsutaan mukaan. Ei heille mitään sarvia päähän kasva, kun on aika pitää NATO-palavereja.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Alatalo on yhtä pihalla kuin muutkin poliitikot. Hehheh, pystyvä puolustus, kas kun ei uskottava puolustus. Faktat osoittavat, että Suomen puolustus ei ole sen enempää uskottava kuin pystyväkään suhteessa Venäjään. Alatalo voisi puoluetovereineen käydä lukemassa tuoreen kirjoitukseni uskottavasta puolustuksesta ja kertoa, millä saralla ja millä perusteilla Suomella on pystyvä puolustus.

On helppo elätellä toiveita pohjoismaisesta yhteistyöstä, kun ei tarvitse ajatella vaikeita, vai mitä Alatalo?

Ruotsi ei kuulu Natoon, joten sen asema on lähes yhtä surkea kuin Suomella. Islanti ja Norja eivät kuulu edes EU:hun, joten Suomea ei tarvitse edes teoriassa auttaa Lissabonin sopimuksen nojalla. Jos Venäjä päättää olla ikävä Suomelle, Nato ei suurella todennäköisyydellä tule sekaantumaan sotilaallisesti konfliktiin, mikäli Suomi ei ole sen jäsen. Tanska ei siten osallistu muuten kuin korkeintaan EU-materiaaliavulla, joka määrällisesti on vähäistä ja jota se ei yksin saa perille Venäjän Itämeren hallinnan takia.

Jokainen voi miettiä, kuinka paljon Ruotsi uskaltaa auttaa Suomea silloin, kun hyökkäys kohdistuu pelkästään Suomeen. Kiusaus olla hiljaa voisi olla suuri. Kun Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto hiljattain kertoi, ettei Ruotsi kykene puolustamaan edes omaa aluettaan, ja kun Ruotsin puolustusvoimain komentajakin totesi, että Ruotsi ei kestäisi sotaa edes viikkoa, Ruotsi tuskin julistaisi sotaa Venäjälle.

Sitten päästäänkin tähän Alatalon viimeiseen väitteeseen: Jos ja kun Venäjä päättää laajentaa turva-alueitaan Suomen kustannuksella, kuinka paljon yhteistä rajaa meillä on Venäjän kanssa operaation jälkeen? Tuo 1300 kilometriä yhteistä rajaa on sopimuksen varainen asia tasan niin kauan kuin se sopii Venäjälle.

Alatalon ulkoturvallisuusosaaminen = surkea. Seuraava ehdokas.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos groteskisti saan kiteyttää tuntoni, niin keskustan talouspolitiikassa haisee lanta ja ulkopolitiikassa home.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Mikko, olisitko ystävällinen ja kävisit blogissani vastaamassa muutamaan helppoon kysymykseen, kiitos.
http://seppolavonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18938...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön liittyen kysyisin edustaja Alatalolta, kuinka suuren osan armeijamme sa-reservistä hän olisi valmis lähettämään Ruotsiin. Tilanteessa jossa Ruotsia uhataan mutta meitä ei (vielä).

Mitään erillistä Ruotsin puolustukseen sidottua reserviä kun meillä ei ole. Sellainen täytyy siis irrottaa kotimaan puolustukseen varatuista joukoista.
Vai kävisikö niin kuin täällä nyt Ruostia naureskellaan että tulisi lapsuusajan vahingot housuun eikä uskallettaisi lähettää mitään. Ettei itänaapuri vain pöyristy.

Toimituksen poiminnat