*

Mikko Alatalo

Ikäihmisten hoitoon riittävästi varoja ja tekijöitä

Hallituksen esitys vanhuspalvelulain muuttamisesta on tavoitteiltaan oikea. Tarkoituksena on siirtää ikäihmisiä terveyskeskusten pitkäaikaisesta vuodeosastohoidosta ja vanhainkodeista kohti tehostettua palveluasumista ja kotona asumista. Hallituksen pitäisi vielä taata kunnille riittävä rahoitus laadukkaaseen vanhustenhoitoon.
Mahtavatko nykyiset henkilöstöresurssit riittää turvaamaan iäkkäiden hyvän hoidon?

Ikärakenteen muutoksesta johtuen Suomessa on tulevina vuosina yhä enemmän 85-vuotiaita. Heille on turvattava laitoshoidon vähentämisestäriippumatta laadukas ympärivuorokautinen hoito. Laitoshoitoa vähennettäessä tehostettuun palveluasumiseen tulee enemmänhuonokuntoisempia vanhuksia. Tämä edellyttää enemmän henkilöstöä ja resursseja. Myös kotona tapahtuvaan hoitoon tarvitaan enemmän tekeviä käsiä ja kiireetöntä apua, ettei päädytä suoranaiseen heitteillejättöön.

Tampereen kaupunki ja asunto-osakeyhtiöt voisivat edistää ikäihmisten omatoimisuutta ja liikkumista paremmin, kun kadut ja pihat olisivat talvisin sellaisessa kunnossa, ettei niillä ole vaaraa kaatua.

Laitoshoidon vähentäminen ei onnistu, ellei laadukasta tehostettua palveluasumista ole riittävästi tarjolla. Tehostetusta palveluasumisesta ei saisi tulla uutta laitoshoitoa, vaan siellä tulisi panostaa enemmän kuntouttavaan hoitoon ja vanhusten toimintakyvyn tukemiseen mahdollisimman pitkään.

Palvelusetelin ja kotitalousvähennyksen käyttöä on laajennettava. Valitettavasti omaishoitoon ei ole panostettu riittävästi tällä vaalikaudella. Omaishoito on tärkeä kotona asumisen mahdollistaja. Tällä hetkellä ongelmana on, että omaishoitajat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Omaishoidon tasavertaisuuden lisäämiseksi on laadittava valtakunnalliset yhtenäiset kriteerit omaishoidolle ja omaishoidon tuki on siirrettävä Kelan vastattavaksi. Perhehoitoakin tulee edistää.

Palveluasumisen asiakasmaksua on kohtuullistettava ja yhtenäistettävä siten, että palveluasumisen piirissä oleville ikäihmisille ja vanhuksille jää asumis- ja lääkekustannusten jälkeen kohtuullisesti rahaa omaankin käyttöön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Mihinkäs ne RAY:n lahjoittamat 70 000 euroa meni,joilla keskustan perhehoitoliiton kansanedustaja Aila Paloniemi piti vanhuksien perhehoitoa kehittää?Vai oliko se mainostaa?Menikö taas sinne huostabisneksen tukemisen puolelle,sijaisperheiden etujen ajamisprojekteihin?Nythän keskusta ja SDP Huovinen yhteisvoimin ovat vaatimassa/vaatineet sijaisperheille lisää palkkaa,ja muita etuisuuksia,joita ei perheille anneta,taas kerran,eikä kukaan ole vaatimassakaan,vaikka satoja toimijoita häärää perheiden kimpussa.Eikö ole kummallista,vaikka 1990 on ajettu alas perheiden ja vanhusten tukimuotoja?

Kova hinku ja tahto on keskustallakin lasten ulkoistamiseen,ja vanhuksien vaaliteemana käyttämiseen.Huostakertoimen buukkaaminen lakiin,2008 olikin ovela veto:kunta ei saa valtion tukea,kuin huostaanotetuista lapsista.Kun muistamme kuka sitäkin oli ajamassa...Ainakaan huostabisneksen ,johon kuuluu myös sijaisperheiden etujen ajaminen,ette ole nenäänne nyrpistänyt.Sijaisperheille on maksettava lisää,koska laitokset ja ammatilliset perhekodit saavat niin messevät ansiot,ettei kukaan halua lapsia hoitaa alle 100 000 vuodessa.

Ei riitä nyt vanhuksille hoitajia,eikä rahaa,ei omaishoitajille,ei kehitysvammaisille,lapset pitää saada ensin kodeistaan,mielummin vauvaikäisinä,ainakin mahdollisimman pienenä.Siellä se iso raha liikkuu.

Raija Leinonen

Perhehoitoliiton Tunne perhehoito -hanke on tehnyt määrätietoista kehittämistyötä ikäihmisten perhehoidon osalta viime vuosien aikana RAY:n tuella. Niiden kuntien määrä, jotka ovat ottaneet perhehoidon yhdeksi vaihtoehdoksi ikäihmisten palveluvalikkoon on noussut moninkertaisesti. Absoluuttiset perhehoidossa olevien ikäihmisten määrät ovat vielä toki pienet, mutta pitkäaikaisessa perhehoidossa olevien ja erityisesti lyhytaikaista perhehoitoa käyttävien määrä (esim. omaishoitajan vapaiden aikana) ovat kasvaneet. Sotkanetin (THL) tietojen mukaan kolmen viime vuoden aikana hoitovuorokaudet ovat lisääntyneet yli 30% eli suuntaus perhehoidon käyttöön näyttää selvästi kasvavalta.

Huhtikuussa 2014 Perhehoitoliitto teki palautekyselyn kunnille, joiden kanssa se on tehnyt yhteistyötä perhehoidon käynnistämisessä. Kyselyn mukaan lähes kaikki kyselyyn vastanneet pitivät yhteistyötä Tunne perhehoito – hankkeen kanssa perhehoidon kehittämisessä hyvin tai erittäin tärkeänä. Perhehoito on uusi ikäihmisten palvelumuoto ja kunnat tarvitsevat tietoa ja tukea palvelun käyttöön otossa. Kun perhehoidosta halutaan todellinen vaihtoehto ikäihmisten palveluvalikkoon, tulee käynnistyminen tehdä huolellisesti, jotta perhehoitajalle luodaan hyvät edellytykset tarjota hyvää ja laadukasta hoiva ja huolenpitoa ikäihmisille. Tämä vie kunnissa aikaa. Karkean arvioin mukaan voisi sanoa, kun käynnistäminen tehdään ns. mallikkaasti, niin siitä vaiheesta, kun perhehoidon käyttöön otosta kunnassa aloitetaan keskustelu ja pidetään ensimmäiset infotilaisuudet, menee vähintään 1½ vuotta ennen kuin ensimmäiset ikäihmiset siirtyvät perhehoitoon.

Perhehoitoliitto vastaa mielellään kehittämistyötä koskeviin kysymyksiin ja kertoo Tunne perhehoito -hankkeen aikaansaannoksista.

Terttu Viinikkala

Huomasin että Maria Guzenina-Richardsonin aikaan jo odotettiin vanhusten tehostetun palveluasumisen hintojen yhtenäistämistä. Mihin tämä pyrkimys on hautautunut? Kuntamme on tällä hetkellä ajamassa alas vanhainkoteja ja omia vanhustenhoitolaitoksiaan, ja pystyy ohjaamaan vain yksityiseen hoivakotiin. Vanha ihminen ei enää äänestä jaloillaan, vaan menee lähimpään hoitopaikkaan, jossa pelkkä huoneen vuokra on yli 500 euroa kuussa. Ottaisitko itse tällä hinnalla sellaisen huoneen? Hoivakustannukset siihen päälle huomioiden asuminen maksaa yli 4000 e/kk. Kaupunki osallistuu palvelusetelillä, mutta vaikka miten päin veivaisi, eläke ei riitä. Eli omaa rahaa ei jää, vaan menee miinuksen puolelle. Kuitenkin on olemassa laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7c 1 ja 2 mom, joka puhuu enintään 85% hoivamaksujen veloittamisesta asiakkaan nettotuloista. Miten on päässyt syntymään laiton tilanne, jossa kuitenkin kunta toisensa jälkeen on huomannut porsaanreiän ja laittaa sekä asiakkaan että Kelan maksamaan yksityisestä "hoivapalvelusta". Meillekin sanottiin, että voihan hän hakea toimeentulotukea! Ei se voi niin olla, että yksityinen on lain ulkopuolella. Puhumattakaan eriarvoisuudesta.

Raija Leinonen

Hei Terttu, en tiedä oliko kysymyksesi tarkoitettu minulle vai oliko se yleinen (ottaisinko huoneen 500 eurolla + hoivakustannukset päälle), mutta vastaan.

Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan koti ei ole yksityinen, yrityspohjainen hoivakoti, vaan perhehoitaja toimii toimeksiantosuhteella kuntaan. Hän ei ole työsuhteessa kuntaan eikä ole yrittäjä. Hän ei voi ottaa "suoraan" itsemaksavia asiakkaita, vaan kaikki tulevat perhehoitoon kunnan kautta. Mikäli kunta palvelunarvioin tehtyään tulee siihen ratkaisuun, että ikäihminen on oikeutettu kunnan myöntämään sosiaalipalveluun ja perhehoito katsotaan sopivaksi vaihtoehdoksi ja ikäihminen sinne haluaa mennä, siirtyy hän perhehoitoon. Toimeksiantosuhteinen perhehoitaja ei laskuta perhehoitoon tulevaa asiakasta, tässä tapauksessa ikäihmistä, vaan ikäihminen maksaa asiakasmaksun kunnalle asiakasmaksulain perusteiden mukaisesti. Kunta maksaa puolestaan perhehoitajalle perhehoidossa olevasta asiakkaasta hoitopalkkion ja kulukorvauksen, joiden minimit on säädetty perhehoitolaissa (263/2015).
Kerron mielelläni lisää TOIMEKSIANTOSUHTEISESTA perhehoidosta. Yhteystietoni löytyvät Perhehoitoliiton nettisivuilta www.perhehoitoliitto.fi.

Terttu Viinikkala

Kiitos perhehoitoa koskevasta vastauksesta. Kysymykseni koski yleisesti ottaen pulmaa, joka syntyy kun pienellä eläkkeellä elävä vanhus tulee siihen kuntoon että hän tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa. Jos kunta järjestää hoidon, sitä koskee asiakasmaksulaki, joka estää kuntaa hinnoittelemasta hoitoa yli 85% hoivaa tarvitsevan vanhuksen eläkkeestä. Eli laki suojaa vanhallekin ihmiselle omaan käyttöön jäävän ns. suojaosuuden. Ymmärsin, että näin tapahtuu juuri perhehoidossakin, kun mainitsit että kuntaa laskutetaan asiakasmaksulain perusteiden mukaisesti. Hyvä näin. Mutta oletteko siellä liitossa tietoisia siitä mistä kerroin viestissäni: yksityinen hoivakoti laskuttaa palveluistaan listan mukaisesti, ei vanhuksen tuloihin perustuen. Koska näitä hoivakoteja pidetään kunnissa "varaventtiileinä" eli niihin ohjataan kun omissa laitoksissa ei ole tilaa, miksi näitä kunnan tukemia laitoksia ei velvoiteta laskutuksessaan noudattamaan lakia? Onko joku selvittänyt mahdollisuutta, miten hoivakoti laitoksena voisi toimia samalla periaatteella kuin perhehoito - toimeksiantoperiaatteella, jolloin asiakasmaksulakia tulee noudattaa?

Raija Leinonen

Tähän kysymykseen en osaa vastata, pitäisi varmaan kääntyä STM:n puoleen.

Toimituksen poiminnat