*

Mikko Alatalo

Lisää valinnanvapautta asumiseen

Kerrostalossa ja omakotitalossa asuneena, asumiseen liittyvät kysymykset ovat kiinnostaneet minua paljon. Pidän luonnollisena, että elämäntilanteet kuljettavat meitä eri paikkakunnille asumaan, toisia jopa ulkomaille asti. Yhteiskunnan ei kuitenkaan tulisi vauhdittaa muuttoaaltoa tai pakottaa kaikkia asumaan saman kaavan mukaan. Suomessa tilaa riittää.

Sitä parempi mitä enemmän, myös pienituloisilla, on valinnanmahdollisuuksia asumiseen. Mukavaahan se on, jos työpaikka ei ole liian kaukana kotoa, mutta saa se työpaikka vähän kauempanakin olla, jos haluaa tietyssä paikassa asua.

Ideologioilla tai korporaatioiden eduilla voidaan ohjata välillisesti tai suoraan ihmisten valinnanmahdollisuuksia. Kaupungissa asumisesta voidaan tehdä niin järjettömän kallista, että oman asunnon ostaminen on yhtä huono ratkaisu kuin vuokralla-asuminenkin. Yhteiskunnan tehtävä on tasata ihmisten ja alueiden välisiä eroja.

Rakennusfirmojen lobbarit ovat esittäneet viime aikoina huikeita tulevaisuudenvisioita. Uusin on se, että seuraavan 15 vuoden aikana yli puoli miljoonaa suomalaista muuttaisi maalta kaupunkiin. Eräskin rakennusliikkeen mies toivoi, että Tampereen pitäisi tavoitella tästä joukkomuutosta 200 000 asukkaan siivua eli toisin sanoen kaksinkertaistaa kaupungin asukasmäärä.

Tällaiset puheenvuorot kertovat enemmän pääoman intresseistä kuin ihmisten tarpeista. Saamani palautteen perusteella kaupunkilaiset kavahtavat liian tiivistä rakentamista niin viihtyvyyden kuin oikeuksiensakin nimissä. Kalliiksi tulee rakentaa Suomi moneen kertaan. Tampereella ei tunnuta välillä tietävän pitäisikö päiväkoteja ja kouluja lopettaa vai rakentaa uusia.

Toinen tuore argumentti on, että kansalaisten arvomaailma olisi muuttumassa eli että ihmiset haluavat ”kaupunkilaista elämäntapaa” aikaisempaa enemmän. Urbaanista elämästä nauttivia ihmisiä onkin paljon. Toisaalta vasta julkaistu Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen selvitys on eri mieltä: Kolme neljästä 18-30v. nuoresta unelmoi tulevaisuudesta maaseudulla. Yli puolet halusi asua maalla kaupungin lähellä kehyskunnissa.

Olen taipuvainen ajattelemaan siten, että pakkojenkin keskellä ihmisillä on ihanteita ja toiveita. Moni etsii synteesiä kaupungin palveluiden ja vilinän sekä maaseudun luonnon ja rauhan väliltä.
Suosittu sekä-että-ratkaisu ovat Pirkanmaalla kehyskunnat. Ne tarjoavat sopivassa suhteessa tyydytystä arjen ja elämän tarpeisiin. Muuttovirta kehyskuntiin on ollut kuitenkin viime aikoina laskussa. Ei ihme, sillä kaava-alueen lievealueelle rakentamista on vaikeutettu.

Sosiologi Manuel Castells on kirjoittanut, että samaan aikaan näyttää vallitsevan sekä keskittymisen että hajautumisen trendi: Kaupungit vihertyvät entisestään ja maaseutu teollistuu paikoitellen. Meidän pitää poimia rusinat molemmista ja hakea kasvua muualtakin kuin massa-asuntotuotannosta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat