*

Mikko Alatalo

Joukkoliikennelain uhat toteutuivat - bussivuorot vähentyneet

Varoitin viimeksi toukokuussa uudesta joukkoliikennelaista ja sen vaikutuksista maaseudun bussiliikenteelle. Saamissani viesteissä kerrotaan pahimpien uhkien toteutumisesta koulujen alettua. Väkirikkaalla Uudellamaalla on lopetettu osa bussivuoroista. Harvemmin asutulla maaseudulla Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne on tätäkin kriittisempi. Viime hallituskaudella me Keskustan liikennevaliokuntalaiset vaadimme, että viranomaiset voivat ns. yleisellä säännöllä sallia lipputukea myös markkinaehtoiselle liikenteelle. Ellei näin tehdä, vaadimme, että koko EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja siitä seuraava laki lykätään tulevaisuuteen. Näin ministeri Vehviläinen tekikin.

Seuraavan hallituksen liikenneministeri Kyllönen kuitenkin tulkitsi EU:n palvelusopimusasetusta (PSA) paavillisemmin kuin olisi tarvinnut. Hän ja ministeriö linjasivat, että yleistä sääntöä ei sovelleta Suomessa, vaikka PSA olisi antanut oikeuden sen käyttöön.  Bussiyritykset eivät enää hakeneet tuetuista lipuista matkustuskorvausta, koska niillä tehdyistä matkoista olisi saanut aiempaa paljon pienemmät korvaukset. Yleisellä säännöllä olisi voitu määrätä, että tuetut liput on kelpuutettava täydestä hinnasta myös markkinaehtoisessa liikenteessä. 

Ruotsissa ei ole asetusvaadetta lainkaan ja siellä yleisesti sovelletaan yleistä sääntöä, joskin eri nimellä. Oliko kyseessä ideologia, joka esti tukemasta kotimaisia bussiyrittäjiä, vaikka samalla avattiin ovea ylikansallisille liikennöitsijöille? Mikäli olisi täytetty vain EU:n vähimmäisvaatimukset, olisivat lipputulot säilyneet ennallaan ja bussiyritykset olisivat hakeneet päättyvät siirtymäajan sopimukset markkinaehtoiseksi reittilupaliikenteeksi.  Maaseudun hiljaisemmatkin vuorot olisi pystytty ajamaan. 

Yleisestä säännöstä määrätään valtioneuvoston asetuksella, mutta ministeri ei tehnyt esitystä. Koko bussijärjestelmä haluttiin viranomaisvetoiseksi, miten monella kaupunkiseudulla on käynytkin. Harvaan asuttujen seutujen viranomaisia ovat ELY:t. Niillä ei ole kuitenkaan rahaa ostaa liikennöintiä. Bussikyydit loppuvat, kun loppuneiden vuorojen hoitaminen tehtiin mahdottomaksi lippukikkailulla. Esim. Uudenmaan ELY:stä on sanottu, että he tarvitsisivat yleistä sääntöä, jotta liikenne ei loppuisi.

Nyt bussivuoroja ja jopa kokonaisia bussilinjoja lopetetaan kannattamattomina. Koululaiset eivät pääse enää kouluihin.  Joukkoliikenteen saatavuus on suuri kysymys erityisesti kouluun pääsemiseksi, koska koulunkäyntiin velvoitetaan oppivelvollisuudella. Toisaalta opiskeluun kannustetaan yhä voimallisemmin mm. nuorisotakuulla. Suurena huolena on, kuinka moni nuorista keskeyttää opintonsa sen takia, että heidän vanhemmillaan ei ole mahdollisuutta itse kuljettaa heitä opiskelemaan? Hallitus nostaa myös auto- ja polttoaineveroja samaan aikaan. Kuinka moni perhe joutuu muuttamaan kaupunkeihin, jotta nuoret pystyvät opiskelemaan?  Onko tämä keskittäminen ollut jopa hallituksen päätöksen taustalla? Ajetaan ihmiset väkisin pois kotiseuduiltaan.  Kun vanhemmat ihmiset eivät nyt pääse asioimaan kotoaan busseilla, on heidänkin pakko muuttaa kasvukeskuksiin.

Yksi mahdollisuus korjata asia olisi yhteiskunnan tukema palveluseteli, joka seuraa asiakasta. Näin bussivuoroja saataisiin takaisin. Muuten bussifirmojen ei kannata ajaa maaseudulla, kun ne ovat menettäneet leijonanosan tuottavista linjoista. Mutta kaikkein parhaiten tilanne voitaisiin korjata siten, että yleinen sääntö mahdollistaa tuetut liput täydestä hinnasta kaikille bussifirmoille. Näin voidaan palvella myös maaseudun ihmisiä. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiinnostava kirjoitus. Tässä yksi uutisjuttu aiheeseen liittyen, eli vähän faktaa bussivuorojen vähentämisestä yhdessä maamme kolkassa:

http://yle.fi/uutiset/satoja_bussivuoroja_katoaa_h...

Matias Härkönen

Ei ole mitään järkeä ajella busseilla siellä, missä ei ole matkustajia. Taksit, kimppakyydit, uberit ja varsinkin oma auto on se paras ratkaisu.

Jos päättää asua perähikiällä, se on ihan ok. Ei voida kuitenkaan olettaa että yhteiskunnan tulee järjestää jokaiseen syrjäkylään kaikki palvelut.

Martti Laines

Missä ei ole joukkoja, ei joukkoliikennekään voi olla järkevää.

Matti Heikkilä

Olen ihmetellyt miksi Matkahuolto ja VR ajaa tyhjillä isoilla resursseilla yhteyksissä, jossa on asiakkaita 0-5 henkeä. Onko joku lainsäädännöllinen este pienentää kalustoa? Jokin verotuksellinen syy, että pikkubusseja ei näy liikenteessä.

Bussien hinnat perähikiältä kasvukeskuksiin on hinnoiteltu kalliimmaksi kuin omalla autolla kuljeskelu. Jos hinnoittelussa pyrittäisiin lisäämään asiakkaita, niin homma toimisi luultavammin paremmin. Mielestäni tähän on jo Matkahuolto ryhtynyt. Huomasin juuri, että uusikaupi-turku linjalle on tullut tarjoushinnat. Ennen hinta oli noin 20euroa suuntaan - nyt hinta oli 6 euroa. Olenkin odetellut tätä vuoroa - kenties syynä autotehtaan rekryt.

En ymmärrä Mikko ajatuksesi juoksua: Miten kuluttajaa palvelee se, että veltio omisteisen matkahuollon ylisuuret hallintokulut tulisi korvata verorahoista. Jos tarkastelet näiden uusien toimijoiden toimintamallia, niin huomaat, että hallinnolliset kulut ovat huomattavasti pienemmät kuin valtio omisteisella VR konsernilla.

Lippujen hinnat saadaan alas, kun esim monopoliasemassa olevan VR:n markkinointi kustannuksia leikataan puolella.

Oma ohjeistukseni matkahuollolle on pienentää kuljetusneuvojen kokoa näillä pienten asiakasmäärän linjoilla ja myydä välillä "ei oota".

Käyttäjän EsaOjanper kuva
Esa Ojanperä

Mielenkiintoista että edustaja Alatalo ajaa joukkoliikennettä maaseudulle, mutta samalla vastustaa henkeen ja vereen ratikan rakentamista kotikuntaansa Tampereelle. Eli Alatalon mielestä jokaiseen niemennotkoon pitäisi päästä 50 henkeä kuljettavalla bussilla hakemaan se mökin mummo kauppaan, mutta täpötäysiä busseja ei saa korvata suurempikapasiteettisella ja käyttökustannuksiltaan edullisemmalla ratikalla. Kuulostaa melkoiselta pölhöpopulismilta tämmöinen joukkoliikenteen "edistäminen".

En myöskään ymmärrä millaisella poliitikkologiikalla yhteiskunnan tukemasta linjaliikenneluvilla (=monopolilla) ajettavista bussivuoroista saadaan kansanedustajan mielestä markkinaehtoista. Samoiten ihmetyttää miten ELYllä olisi rahaa maksaa bussiyrittäjille tukiaisia jos rahaa ei riitä liikenteen kilpailuttamiseen? Sama raha tähän kuitenkin menee, ei bussiyhtiöt tappiolla mitään liikennettä aja ja kustannukset liikennöinnistä ovat kuitenkin ihan samat riippumatta siitä maksaako valtio monopolitukea x euroa per lippu vai kilpailuttaako halvimman liikennöitsijän ja ottaa lipputulot valtiolle. Ainoa lisäkulu tulee kilpailuttamisesta, mikä ei kovin montaa kymmentä virkamiehen työtuntia vaadi.

Arto Aro

Asukona Tampereella? Onkona tietoa Tampereen kaupunkikartasta? Ratikkareitti Lentävänniemestä Hervantaan. Miten tällä reitillä palvellaan työssäkäyntiä?
Kuinka paljon on työpaikkoja tämän reitin varella? Missä ovat täpötäydet bussit? Tampereen kaupungin joukkoliikenteen suuniteluosasto on ollut lomalla jo monta vuotta. Nyt kun saatiin uutta suunnittelua tähän touhuun, niin saatiin aikaiseksi sutta ja sekundaa. Ennen bussit kulkivat peräkanaa. Nyt ne kulkevat miten sattuu ja sotkettiin ihmisten jo omaksumat kulkutapansa päästäkseen tavoitepisteensä. Sotkettin numeroidut bussiyhteydet. Arvottiin kuin lottonumeroita. Tämä osoittaa sen, että nämä kaupungin johtotehtävissä olevat eivät käytä joukkoliikennettä työmatkoihinsa.
Miten huolehditaan halvalla ratikan kulkua, kun hodettaviksi tulevat käyttövoiman saanti ja kiskojen kulkukelpoisuun hoito nimenomaan talvella. Jos kiskot asennetaan n. 15cm korkeuteen maan pinnasta, niin talvella niistä ei synny suuria ongelmia. Jos kiskot upotetaan maan pinnan tasolle, niin ollaan ongelmissa kun samaa tietä käyttävät autot.
Paljon on puhuttu ns. pikaratikasta. Mitenkä se ratikka kulkee pikana, jos sen pitäisi ottaa matkustajia kyytinsä 300m:n välein.

Käyttäjän EsaOjanper kuva
Esa Ojanperä

Kannattaa lukaista ratikan yleissuunnitelma, niin saat vastauksen moniin kysymyksiisi.

Arto Aro Vastaus kommenttiin #10

Tulipa silmäiltyä sitä yleisuunnitelmaa. Muutamia havaintoja tästä ratikkalinja rakentamisesta. Puhutaan ainoastaan kiskojen,ajolankojen, vaihteiden ym. härpääkeitten rakentamisesta 245 milj €:lla. Mielestäni kokonaishintaan kuuluvat myös nämä ratikkat a 3,2milj €/kpl. Niinettä montako ratikkaa tarvitaan liikenteen hoitamiseen 7.5 min kulkuvälillä matkalla Lentävänniemestä Hervantaan, jos keskinopeus on jotain 20km/t.
Jotenkin vaikuttaa siltä, että näitä asioita ei ole haluttukaan ilmoitaa kokonaishintamuodossa. Tulee hintaan lisää kymmeniä milj. €:ja.
Sivulla 61 oli myös ihmeellinen vertaus siitä kuinka ratikka lisää saman aluen asukasmääriä ratikan eduksi 24300 asukasta verrattuna runkobussilinjaan, kun kysymys on kuitenkin samasta vuosiluvusta 2040 ja karttoihin piiretyt alueet ovat identtisiä.
Mistä tulla tupsahtavat nämä ihmiset tässä ratikkavaihtoehdossa?
Mukavia kesäkuvia virkamiesten tutkimusmatkalta Euroopassa. Kuinka vaikuttaa talvi ja lumisateet, siellä Reimsissä ja Nottinghamissa näiden ratikoiden liikkumiseen?
Onko kokonaishintaan myös laskettu bussikalusto, joka tarvitaan korvaamaan näitä ratikkakuljetuksia, kun syntyy tilanne jossa ratikan liikkuminen estyy. ( VR kuljettaa busseilla ).

Käyttäjän EsaOjanper kuva
Esa Ojanperä Vastaus kommenttiin #16

Ratikoiden määräkin löytyy aika selkeästi esitettynä yleissuunnitelmasta, sivulta 28 kun lukaiset niin löydät. Oikea vastaus on siis 23 liikenteeseen plus 3 varavaunua. Ratikan hinta löytyy paria sivua myöhemmin.

Busseilla liikennöitäessä ei pystytä asuttamaan reitin varteen yhtä paljon asukkaita kuin ratikan varteen. Jos uudet asukkaat käyttävät bussia, joudutaan bussilla ajamaan parin minuutin vuorovälillä ja tämä ei tule toimimaan. Esimerkkinä voit käydä katsomassa Helsingistä Jokeribussin linjaa, siellä ajelevat ruuhka-aikaan parin-kolmen bussin letkoissa kun muutaman minuutin vuorovälillä tuppaavat jonoutumaan ruuhka-aikaan. Jos taas asukkaat käyttävät omaa autoa, on tiet tukossa jossei teitä levennetä kolmi-nelikaistaisiksi suuntaansa. Tähän ei ole tilaa eikä rahaa. Ratikka myös houkuttelee enemmän asukkaita kuin bussiyhteys. Tätäkin on tutkittu, ihmiset asuvat mielummin raitiotien varressa kuin bussiyhteyden varassa olevissa asunnoissa.

Jos tutustut vielä Helsingin ratikan liikennöintiin, voit havaita että se on talvella huomattavasti luotettavampi aikataulullisesti kuin bussit. Eli bussit kärsivät lumesta ja liukkaudesta paljon enemmän kuin ratikat. VR:n junia ei kannata tässä huomioida kun suurin osa ongelmista johtuu jäätyvistä vaihteista ratapihoilla. Ratikalla vaihteita taasen ei ole kuin TAYSin ja Herwoodin linjan risteyksessä ja linjojen päissä. Linjan päässä voi ratikkakuski käydä tarvittaessa luutimassa vaihteen puhtaaksi jossei muuten käänny.

Arto Aro Vastaus kommenttiin #17

Ratikoitten hinta 83,2 milj €. + 245 milj.€ rataan = 328,2 milj. €. Tähän lisätään vielä 30 milj. € tuleviin ylityksiin.
Mikäli oikein ymmärsin, niin tämä Jokeribussi hoitaa siellä poikittaisliikennettä.
Ratikkako toimii houkutuslintuna Tampereelle muutamisen syyksi?
Sitten se luotettavuus. Miten se ratiikka ohittaa samaan suuntaan kulkevan rikki menneen ratikan, jos sillä ei ole mahdollisuutta käyttää vastakkaisen suunnan raidetta. Jotta näin voisi tapahtua, niin tarvitaan vaihteita muuallakin kuin päissä ja risteyksissä. Siellä Keskustorilla ne ratikat seisovat sen rikkinäisen ratikan takana, kunnes risa saadaan liikuntakuntoon.
Ei se vaihteen puhdistus ihan puhaltamalla ja harjalla selviä. Tiedän muuten kokemuksesta.
Tässähän tätä Tampereen ratikkaviihdettä.

Käyttäjän esamttl kuva
Esa Mattila

Ei ole yhteiskunnan tehtävä kustantaa yhden tai kahden ihmisen matkaa perähikiältä keskustaan aina, kun tuntuu siltä, että haluaa siellä käydä.

Jos haluaa asua kaukana kaikesta, niin tulee itse vastata liikkumisensa aiheuttamista kustannuksista.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Oulu on kait taajama, mutta täälä julkinen on niin vaikeasti käytettävä, ettei sitä voi käyttää paljon kukkaan eli eii varmasti kannata ja loppuu kohta!!!?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Vähäväkisille haja-asutusalueilla asuville mökin mummoille onneksi seuraavissa hallitusneuvotteluissa avainkysymyksiä on mm. liikennetuki alueille, joilla asuu hyvin vähän ihmisiä. Heille onneksi he äänestävät kepua ja kepu on seuraavassa hallituksessa.

Käyttäjän kirsikallio kuva
Kirsi Kallio

Kyllä syrjäseutujen ja haja-asutusalueiden kohtalo huolettaa myös kaupunkilaista. Onko mitään järkeä siinä, että maalaiset revitään juuriltaan ja kaikki pakkautuvat kasvukeskuksiin? Maaseutua pitäisi kehittää ja hiilijalanjälkeä pienentää - siihen tarvitaan joukkoliikennettä sekä maalla että kaupungissa. Keskittämisen ideologia, aikamme "ydintotuus" on sokaissut, kuten politiikan tutkija Jussi Westinen kirjoitti ansiokkaasti HS:n vieraskynässä 2012
http://www.hs.fi/paivanlehti/paakirjoitukset/Keski...

Käyttäjän kirsikallio kuva
Kirsi Kallio

... omaa lehmää ojassa sen verran, että kun ainokainen bussiyhteys kesämökillemme Joutsasta Kangasniemen suuntaan katkeaa, joutunee mökki myyntiin. Lähikauppa lopetti toimintansa 2 v. sitten.

Oma kysymyksensä on, voisivatko yhteydet syrjäseuduilla olla jotakin muuta, kuin kerran päivässä liikennöivä bussi. Vaikka tätä nykyä sekin on luksusta.

Käyttäjän AiriMantovaara-puolakka kuva
Airi Mantovaara-puolakka

Alatalo, huomasit toukokuussa 2014 asian, jonka hallitus päätti 2009 joukkoliikennelaista.

Olitko silloin hallitus- vai oppositiopuolueessa?

Täällä Lapissa ikäni asuneena jo silloin huomasin, miten käy.

Nyt johtamasi VR myy alennuksella Helsinkiin muualta kuin Rovaniemi- Kemi-Oulu - linjalta, koska linjabiiliyhtiöiden kuljettajat eivät voi lainsäädännön mukaan ajaa niin pitkää reittiä kuin täältä tulee.

Me lappilaiset maksetaan muitten halvat matkat. Nyt kadehdit jo meidän halvempaa asumistakin.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

#11 Kirsi Kallio:
"Onko mitään järkeä siinä, että maalaiset revitään juuriltaan ja kaikki pakkautuvat kasvukeskuksiin? "

Tavallista jargonia, jota näkee aina toistettavan , kun ei ole ajateltu yhtään mitään. Miten niin revitään? Kuka tekee sen ja miksi? Eikö Suomessa olekaan oikeus asua missä hyvänsä haluaa, kunhan ottaa huomioon esim. lupa-asiat, liikenneyhteydet, toimeentulomahdollisuudet ym.? Kyllä maalla ja korvessa saa asua kuka hyvänsä. Tosin yhteiskuntaa ei voi vaatia maksamaan kaikkia herkkuja.

Käyttäjän AiriMantovaara-puolakka kuva
Airi Mantovaara-puolakka

#11 Kirsi Kallio:

"Qnko mitään järkeä, että maalaiset revitään..."

Kiitos, että laitoit sen tänne. 27 vuotta Lapin syrjäkylillä asuneena ja pahimmillaan yli 200 km päivässä työmatkaa omin voimin oli kyllä opettavaista alkuperäiselle kaupunkilaiselle (vuosi myös Helsingissä) ja nyt vanhana taas kaupungissa Lapissa.

Kyllä elämänlaatu ja -taso oli korkeampi maalla, vaikka lähimpään sittariin oli 150 km. Perusruoan sai läheltä, samoin perusvaatteet ja -palvelut.

Molemmissa on hyvää ja huonoa, myös yhteiskunnan kannalta. Loppupäätelmänä joskus todetaan, että ei keskittäminen ja uuden rakentaminen slummeiksi tulekaan halvemmaksi.

Toimituksen poiminnat